Viimeiset kilometrit

Lauantaiaamuna mentiin kymmenen aikaan katsomaan Jannen pyörän tilaa, ja siellähän se kökötti jo melkein kasassa. Vain tankki puuttui ja ajateltiin että päästään varmaan pikaisten testausten jälkeen matkaan. No meni kuitenkin tunteja ettei pyörälle tapahtunut mitään vaan joku kävi vaan aina välillä vähän räpläämässä pyörää ja siirtyi muihin hommiin. No siinä sitten istuttiin jakkaroilla ja juotiin tunnin välein tsaikkaa jota tsaikkapoika kantoi eteemme. Välissä käytiin syömässä ja tultiin takaisin jakkaroillemme istumaan ja odottamaan.Vähän ennen kuutta sitten alkoi tapahtumaan, alkoi pyörän testaus ja eihän se tietenkään käynyt hyvin. Hirveen säätämisen jälkeen kymmenen paikkeilla illalla Janne sitten sai pyöränsä ja oltiin viimein valmiita tien päälle.

Muutama päivä sitten posoteltiin tasaista 60kmh kun Janne pyörä on sisäänajossa. Viimeiselle ajopäivälle osui yksi hienoimmista reiteistä. Välillä Satara-Poladpur oli kunnon serpentiinitietä ja korkeuttakin oli 1400m verran. Enfieldistä kyllä meinasi loppua ajo-ominaisuudet kesken kun päästeltiin täydellä kuormalla menemään 180 asteen kurveja. Polvipalat säilyivät naarmuttomina mutta hampaan välit oli pätkän lopussa täynnä ötököitä.

Mukavan päivän päätteksi vein sitten oman pyöräni Mahadiin pajalle laitettavaksi. Tilaukseen tuli täydellinen restaurointi omilla väreillä ja täydellisellä koneremontilla. Tehtiin viralliset sopimukset ja pyörän pitäisi olla valmiina heinäkuun 1. päivä. Jos elämässä ei tule isompia yllätyksiä vastaan, niin lennän kesälomalla takaisin Mumbaihin ja yritän ajaa pyörän Pakistanin ja Iranin kautta kotiin.

Aamulla hyppäsin bussiin ja lähdin Mumbaita kohti. Janne lähti palauttamaan pyöräänsä vuokraamoon ja pitäisi kohta olla kanssa täällä etelä-mumbaissa. Kaksi päivää täällä ja sitten lento kotiin. Todella nopeasti tuo 8 viikkoa vierähti, kyllä täällä vielä muutaman kuukauden olisi voinut helposti ajella. Yritän kirjoittaa joku päivä vielä jotain informatiivistakin matkasta...

Hellurei!

Bang-a-lore

Lähdettiin ajoissa aamulla Chennaista ja ajateltiin ajaa mahtavat 350 km yhtenä päivänä. Matka etenikin uuden ison tien johdosta aika mukavasti mutta Bangaloren lähestyessä Jannen pyörän moottori alkoi pitää ylimääräistä kolinaa, joka voimistui koko ajan. Päästiin kuitenkin perille ja seuraavana aamuna suunnattiin Mehboobin Royal Enfield garagelle jossa vietettiin aamupäivä seuraten koneen purkausta ja odotellen diagnoosia.

Diagnoosi: Kampiakselissa klappia, Sylinteriputki mutkalla, venttiilit ja ohjurit loppuun kuluneet, kytkin loppuun kulunut, vaihteiston akselissa klappia, renkaiden laakerit loppu ja muuta pientä. Sovittiin että tehdään kunnon remontti ja vaihdetaan melkein kaikki liikkuvat osat.

Luvassa siis 5 päivän ajotauko ja 270€ lasku Jannen povitaskussa. Pyörän vuokraaja onneksi suostui hyväntahdoneleenä maksamaan laskusta puolet.

Minäkin ajattelin aloittaa pyörän pimppauksen ja tilasin itselleni ison 25 l tankin ja jousellisen single satulan pyörääni.

Nyt on sitten aikaa nauttia ison kaupungin palveluista. Vaihdettiin hotelli kahden ensinmäisen yön jälkeen M.G roadin lähelle hotelli Ajanthaan jossa huone maksaa kyllä puolet enemmän kuin edellisessä. Hintaa on n.11€ yö mutta pihalta löytyy kioski, leipomo ja nettikahvila ja kyllä tämä on niin hieno paikka että varmaan ainakin yhden tähden suomessakin saisi.

Bangalore on aika leppoisa kaupunki ja juuri tähän M.G roadin ympäristöön on kehittynyt mukavasti palveluita. Kävelyetäisyydeltä löytyy Kfc, Mac Donalds, Hard rock cafe sekä paljon muita baareja ja ravintoita. Monia isoja ostoskeskuksia länsimaalaisine merkkivaatekauppoineen sekä tietenkin kaupunkilomalle tuikitärkeät keilahalli sekä paljon elokuvateattereita. Tähän mennessä ollaan käyty katsomassa Avatar 3d ja Sherlock Holmes ja kummatkin olivat oikein hyviä. Avatar oli ensinmäinen näkemäni 3d leffa ja oli kyllä upea maailma luotu ja tarinakin oli oikein mukiinmenevä. Sherlock Holmesia näyttelevä Robert Downey jr. oli roolissaan loistava ja Guy Ritchiekin oli päässyt ohjaajana takaisin omalle tasolleen.

Eilen oli ohjelmassa Bannerghattan biological park ja safari. Nähtiin muutama tiikeri, leijona, karhu, jotain sarvipäitä ja puiston edustalla kerjäläisiä. Opittiin myös että bussissa punaiset penkit ovat naisille ja että myös bussissa musiikin volumet ovat 11 niin kuin Intiassa on muuallakin tapana. Kaupungissa liikkuessa on myös tullut huomattua että paikalliset nuoret puhuvat keskenään englantia, tiedä sitten haluavatko olla vaan cooleja vai puhuvatko ihan vaan oppimistarkoituksella.

Kolmena viimeisenä Bangaloren päivänä on luvassa ainakin syöpöttelyä ja juopottelua, discoveryn katselemista huoneessa ja riksakuskien kanssa kinastelua sekä kerjäläisten tukemista. Vaikka mukava paikka onkin, olisi kyllä jo kiva päästä tien päälle ja ajamaan vielä viimein rutistus ennen kotiinpaluuta.

Kanyakumarista Chennaihin

Matkanteko sujui todella joutuisasti uudella 4-kaistaisella tiella. Saatiin puksutella melkein koko ajan maksimit 80km/t. Pysahdyttiin matkalla yoksi Maduraihin katsastamaan temppelit (etsi kuvasta apina) ja aamulla jatkettiin matkaa Pondicherryyn.

Pondicherry on Ranskan entinen siirtokunta jonka kylla huomaa. Kadunnimet ovat ranskaksi, on hyvia ravintoloita jossa on menut ranskaksi, poliiseilla on hassu ranskalainen hattu ja kadut ovat Intiaan oudon siisteja ja meininki lansimaista.Oikein viehattava paikka kuume ripuloida.

Uusilla voimilla jatkettiin sitten matkaa Chennaihin ja Enfieldin tehtaille. Eli tehtaille on mahdollisuus paasta kierrokselle n.9 euron hintaan lauantaisin.

Kierrokselle kannattaa ilmottautua etukateen mita me emme tietenkaan olleet tehneet, mutta tuurilla paasimme vanhemman ranskalais pariskunnan kierrokselle mukaan.

Tehtaalla on 850 tyontekijaa ja pyoria valmistuu vuodessa n.60 000 joista 10% menee vientiin. Pyoria tehdaan kolmessa vuorossa ja kokoonpanon tyontekijoiden palkat alkavat 60 e/kk ja nousevat kokemuksen ja tyotehtavien mukaan jopa 240 e/kk. Vientiin menevat pyorat tehdaan nykyaan erilinjalla isojen poikkeavuuksiensa takia, mm. vientipyorien tankit lakataan kahteen kertaa ettevat ne ruostu puhki pitkan kuljetuksen aikana. Oli todella mielenkiintoista nahda miten pyoran kasaaminen ja testaaminen kaytannossa tapahtuu, harmi vaan ettei kuvia saanut ottaa kuin muutamassa pisteessa. Ja pensselimies oli kylla aika guru, tai oikeastaan heita on kaksi jotka maalavat kasin kaikkien tankkien koristeviivat.

Huomenna uudet Enfield-paidat paalla kohti Bangalorea...

Paastiin jatkamaan matkaa niin kuin suunnitelmissa oli. Yhden Fort Kochissa vietetyn yon jalkeen saavuttiin Varkalaan jossa tavattiin Jannen kaverit Juha ja Outi. Varkala oli kylla oikein hieno paikka, menee kakkoseksi heti Diun jalkeen paikoista jossa olen taalla kaynyt. Asuttiin mukavan rauhallisella pohjoisrannalla kaksikerroksisen mokin alakerrassa. Itse paaranta oli kylla aika turistirysa mutta hyvan kahvin ja coctailien takia vieraiujen arvoinen paikka. Muutama paiva menikin mukavasti mahalautailun, taikurin ja pullopostien parissa.

Sitten jatkettiin Juha ja Outi kyydissa matkaa Intian etelakarkeen Kanyakumariin. Tulihan kokeiltua kaksipaallakin ajoa ja hyvinhan Enfieldin 350 cc mylly jaksaa kuljettaa. On se vaan kova veturi, nyt olen 4000km ajanut tuolla pyoralla ilman mitaan isompia ongelmia. Ennen matkalle lahtoa ajattelin ihmisten kauhupuheiden perusteella etta joudun varmaan muutaman kerran teettamaan tayden koneremontin mutta ei ainakaan viela mitaan sellaista. Nyt tullaan niin mukavasti toimeen etta kyllahan tuo pyora pitaa kotiin saada, mutta siita myohemmin lisaa. Nyt Jatketaan Jannen kanssa kahdestaan Chennaihin jossa olisi tarkoitus menna lauantaina Enfieldin tehtaalle katsomaan miten noiden masiinojen valmistus tapahtuu.

Sairastelua

Otettiin muutama paiva sairaslomaa ajelusta. Janne vuotaa joka paikasta ja mina vaan ylapaasta pienen kuumeen saattelemana. Sairasteltiin ensin paiva paikallisten rantakohteessa Malpessa ja sitten siirryttiin Mangaloreen television ja lansimaisen ruuan perassa. Taalla nyt kaksi paivaa ja huomenna toivattavasti rupeaa antibiotit kunnolla puremaan etta paastaan taas liikenteeseen, ja ajelemaan Keralan puolelle.