torstai 29. heinäkuuta 2010

Bibinjasta Tiranaan








Lepailin vain yhden paivan Bibinjassa ja paatin lahtea Joseban matkassa etelaa kohti. Eli Joseballa on jonkun nakoinen proggis etta keraa matkalla Espanjasta Vietnamiin lapsilta piirustuksia ja ottaa kuvia lapsista ja vanhemmista. Lopussa sitten keraa piirustukset yhteen ja katsoo miten kuvat muuttuvat eri maailman kolkissa. Kaverilla oli aika riskisti tavaraa pyorareissulle, pyora tavaroineen painaa n.90kg eli yli puolet enemman kuin minulla. Pyorasta loytyvat mm. pro kamera vehkeet, kannettava, 500 puuvarikynaa lapsille ja seka sponsorilta ravinnoksi saatu 500 pussia ateriankorvike jauhetta kolmena eri makuna. Budjettina kaverilla oli muutamia satoja euroja joten seuraavat yota vietettiin metsissa ja rannoilla makaronia syoden. Oli oikein mukavaa mutta Kroattian rannikko alkoi kaikessa upeudessaan tulla jo korvista ulos. Viidentena paivana sovittiin etta jatkan omaa nopeampaa tahtia eteenpain koska meilla oli eri tempo pyorien painosuhteesta johtuen.

Seuraavana paivana saavuin sitten Montenegroon jossa samat upeat maisemat jatkui mutta hintataso putosi ja ihmisetkin tuntuivat jotenkin rennomilta. Jos pitaisi valita tulevaisuudessa niin skippaisin melkein koko Kroatian rannikon Dubrovnikkia lukuunottamatta ja menisin suoraan Montenegron puolelle. Montenegrossa loysin hauskan hylatyn leirintaalueen missa oli ymparivuotisia karavaanareita ja missa pystyi yopya ilmaiseksi ilman juoksevaa vetta tai vessoja tietenkin. Umpeen kasvaneessa paikassa oli vanhoja huoltorakennuksia ja mokkien jamia puiden keskella ja rannalle oli laitettu oikein mukava pikku kuppila. Paikka loytyy koordinaaateista: 42.16.25 p 18.53.27




Siita sitten polkain Albaanian puolelle mihin pienen alku jarkytyksen jalkeen nopeasti ihastuin. Rajanylitys tapahtui nopeasti ilman ongelmia ja heti rajan jalkeen tapasi Puolaisen pyorailijan jolta sain Albanian kartan. Rajalta Shkoderiin pain mentaessa on tien varressa 50 m valein pienia bunkkereita joita on talojen pihoissa ja pelloilla. Shkroderiin tultaessa on vanha yksikaistainen silta missa romanilapset piinaavat autoilijoita. Mina sain varmaan polkupyorasta johtuen hyvaa kohtelua ja minulle tarjottiin vaan purukumia. Shkrodrin lipeilla menin sitten Hollantilaisten pitamalle oikein mukavalle leirinta-alueelle jossa oli kaikki palvelut wi-fi:sta uima-altaaseen ja pyorailijoille oli viela alennus hinnat.

Aamulla jatkoin Hollantilaisen pyorailijan Ericin kanssa Tiranaa kohti. Ericilla oli oikein mielyttava pyoraily tyyli, aamulla naytti punaviinipulloa ja sano etta tama pitaa juoda ennen puoltapaivaa. Paiva ja reilu 100km menikin sitten oikein leppoisasti viinia ja olutta tissutellen. Ihmiset pikkuteiden varrella olivat todella ystavallisia ja kasilapsyja sai antaa vahan valia. Alkuillasta saavuimme oikein kivaan Tirana backbacker hostelliin jonka Eric tiesi mutta joka sattui olemaan taynna. Nukuin sitten ensinmaisen yon riippumatossa ja seuraavat kaksi saan nukkua sisalla. Lauantaina meinaan jatkaa matkaani pikkuteita kohti Macedoniaa ja Kreikkaa.




Marina 43.30.57 P 16.05.04 I 111,52km
Baska Voda 43.21.04 P 16.57.23 I 99,09km
Topolo 42.52.12 P 17.41.57 I 108,2 km
Kupari 42.37.28 P 18.11.22 I 76,8 km
Przno? 42.16.25 P 18.53.27 I 88,7km
Bushat 41.55.27 P 19.32.25 I 126,4 km
Tirana 41.19.19 P 19.49.32 I 106,7 km

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Wienista Novaljaan







Wienin ja Grazin valissa se sitten tapahtui, pyora levahti. Yht'akkia alkoi takapyora vipottaa niin maan perkuleesti. Tarkemmin katsoessa huomasin etta vannne oli murtunut ainakin 4 pinnan juuresta eika pinnojen kiristaminen auttanut mitaan. Soitto Grazin hostille ja 60 km junakyyti Arnold Schwarzeneggerin kotikaupunkiin. Ensinmaisessa liikkeessa ei oikeaa vannetta loytynyt mutta seuraavassa natsasi. Uusi vanne alta alle toineen 69 Euroa. Sain vahan alennusta kun omistaja tiesi tilanteen vakavuuden koska itselle oli kaynyt samanlailla 5 vuotta sitten Kroatiassa.

Mukava ilta Grazissa, pyorailijan luona joka on ajanut Itavallasta Syyrian kautta Egyptiin josta meinaa vuodenvaihteen jalkeen jatkaa matkaa Sudaniin.

Aamulla sitten hostin ohjeiden mukaan mukavaa pyoratieta pitkin kohti Sloveniaa. Ajelin niin ajatuksissani etten katsellut sen enempaa kyltteja ja ylimaaraista lenkkia tulikin noin 50 km. Sloveniaan tullessa pyoratiet loppuivat kuin seinaan mutta myos maisemat tulivan vallan upeiksi. Vihreaa kumpuilevaa maastoa silminkantamattomiin. Olin yhden yon Mariborissa nauttien muutaman ruskean puikon hostin ja hanen kavereiden kanssa.

Seuraavana paivana raskasta polkemista +35 asteessa mutta saavuin kuin saavuinkin illan suussa Ljubljanaan, jossa hostille tavarat, suihku ja metelkovaan illaksi. Mukava ilta katsellen bandia ja nauttien virvokkeita. Seuraavana paivana edellisen illan hauskuuden tunti luissa ja ytimissa mutta oli vapaa paiva, joten paiva menikin makoillessa Matejin kampilla. Slovenia oli kylla hieno maa, joskus taytyy tulla tekemaan jonkunlainen vaellus tanne.

Seuraavan aamuna sitten vahan viela tukkoisena kohti Kroatiaa jonka rajalla sain pitkasta aikaa leiman passiin ja rajalta viela kevyt polkaisu karavaanari jonossa Iciciin jossa yovyin muitten turistien seassa tapotaydella leirinta-alueella.

Siita sitten kahdessa paivassa polkenut tanne Novaljaan. Maisemat matkalla todella upeita mutta en olisi kylla tullut fillarilla tanne ainakaan tahan aikaan vuodesta, jos olisin tiennyt minkalaiset ajo-olosuhteet taalla on. Tiet ovat kapeita ja etelaanpain mentaessa joutuu ajamaan jyrkanteen reunalla. Ja nyt taalla liikkuu autoja jatkuvassa jonossa, joten koko ajan saa olla varuillaan. Lisaksi vaivaa todella kovat tuulenpuuskat jotka meinaavat tempaista mukaansa. Heikkoina hetkina tulee kylla mietittya etta mita oikein teen taalla? Miksen olisi jo ennemmin Intiassa juomassa kaljaa ja ajamassa moottoripyoraa. Mutta lopussa kun on selviytynyt paivasta ja paasee leiriytymaan ja syomaan niin se palkitsee. Tai kuten eilen kavi, niin paivan kovimman nousun loppuvaiheilla, kun tyonsin pyoraani ylospain vastatuuleen niin ohi ajaneet Hollantilaiset karavaanarit taputtivat autojensa ikkunasta.

Oikean jalan polvitaive on vahan ollut kipeana. Ensin tuntui vaan taluttaessa mut nyt myos ajaessa. Taytyy pitaa pitempi paussi kun loytaa kivan paikan, niin kylla kai se siita oikenee.

Mutta joo, odotan jo innolla Albaniaa, onko siella todellakaan mitaan???


Paivitetaan viela samaan syssyyn. Loysin mukavan lepopaikan Zadarin etelapuolelta Bibinjesta. Kun olin saanut teltan kasattua, paikalle saapui Espanjalainen valokuvaaja Joseba, joka oli matkalla polkupyoralla Vietnamiin... Joten juteltavaa puutteellisesta kielitaidostamme riippumatta riitti.

Myohemmin seurueeseen liittyi viela Brasilialais-Saksalainen pariskunta joka oli liikkeella moottoripyoralla seka Slovenialais-Kroatialainen karavaanari pariskunta. Mukava ilta ja aamulla seitseman aikaan tultiin ravistelemaan telttaa jotta syomaan aamupalaa. Lepuutan polvea taalla muutaman paivan ja jatkan sitte splittiin.

Matkalla olen muuten tajunnut etta olen jo siina iassa etta voisin hyvin ruveta karavaanariksi. Mikas sen leppoisampaa ku illalla ottaa puikkoa ja naureskella naapureiden kanssa ja aamulla paistella pekonit keittiossa ja kayda vahan pulikoimassa. Siinahan se kesa menisi kivasti.


Joseban matkaa voi seurata taalla:Joseba














Langenwang 47*34'09 P 15*37'11 138,4 km
Graz 47*03'16 P 15*27'26 63 km
Marinbor 46*33'27P 15*38'38 116,78 km
Ljublajana 46*03'11 P 14*32'10 155,4 km
Icici 45*18'28P 14*17'06 127,6km
Punta povile? 45*06'57 P 14*48'50 67,7 km
Novalja 44*32'36P 14*52'59 90,1 km
Bibinje 44*03'26P 15*17'22 99,1km

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Wroclawista wieniin.


Polkeminen alkoi olla vaikeaa Wroclawin jälkeen ja poljin muutaman lyhyemmän päivän,mutta kun sekään ei auttanut jalkojen tukkoisuuteen päätin pitää välipäivän Klodzkossa.

Leirintäalueella tapasin Saksalaisen Klaussin jonka polvi oli leikattu 4kk sitten ja hän oli kuntouttamassa sitä vaelluksella Kreikkaan... Pitäisi olla kuulemma perillä syyskuussa kun vähän kiertelee vuorilla. Ilta menikin sitten oikein leppoisasti Saksan peliä katsoessa, mukana seurueessa oli myös Puolalainen juna-aseman kuuluttaja, jonka Klaus oli bongannut jostain. Meillä ei ollut yhteistä kieltä mutta "onnellinen lihava mies" oli oikein mukavaa seuraa, aina kun matsissa tuli joku tilanne otti "olm" huikan, pudisti päätään, iski silmää ja naksautti kielellä. Harmi vaan kun Saksa hävisi niin piti maksaa omat juomat.

Siitä lähdin sitten aamusella hieman hassun olon kera Tsekkejä kohti. Tuntui että heti rajan ylitettyä meno olisi muuttunut jotenkin leppoisammaksi, ihmiset yrittivät auttaa kysyttäessä, eikä kuten Puolassa jossa on tämä Baltiasta tuttu palveluhalukkuus. Kysyttäessä jotain katse siirretään seinään tai kengän kärkiin ja jos viitsitään vastata jotain, niin toisteaan vaan samaa polinaa ja korotetaan ääntä.




Maisematkin alkoivat olla jo komeita ja mäkisiä, mikä alkoikin tuntua nopeasti reisissä joten isoimmat mäet on pitänyt mennä kyllä taluttaen. Lisäksi voimia on vienyt jatkuva helle, joka päivä on mittari huidellut kolmessakympissä. Välillä kun usko on meinannut loppua, on voimia ja pilviä täytynyt pyydellä korkeammaltakin taholta.

Siitä suhailin sitten Brnoon, jossa surffasin yhden yön ja aamulla seitsemän jälkeen lähdin polkemaan Wieniä kohti. Päivä menikin leppoisasti, kun pääsi ekan kerran polkemaan oikein viitoitettuja pyöräteitä pitkin Wieniin saakka. Matkaan tuli kiemurrellen 163km, mikä on pisin tähän mennessä ajamistani päivämatkoista. Illalla saapuessani kaupunkiin laitoin sohvasurffaajien last minute Vienna sivulle ilmoituksen tarvittavasta yösijasta ja puolen tunnin kuluttua olinkin jo Cristophin todella coolissa kämpässä. Sain käyttööni oman huoneen, oman tietokoneen ja avaimet käteen, ei voi kuin ihmetellä ihmisten hyväntahtoisuutta ja luottavaisuutta. Kahvitkin saa hakea keittiöstä tollasesta koneesta mikä jauhaa ensin pavut ja pyöräyttää sitten kurat suoraan kuppiin. Aika luxusta. Täällä 2 yötä ja sitten taas etelää kohti.

Yöpymispaikat:

Wroclaw 51* 8' 9 P 16*58'24 I
Uciechow 50*45'20 P 16*41'44 I
Klodzko 50*26'43 P 16*39'10 I
Lanskroun50*26'18 P 16*35'17 I
Brno 49*12'41 P 16*35'27 I
Wien 48*11'42 P 16*19'19 I

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Matka jatkuu.


Joo eli tasta tulikin ainakin hetkeksi polkupyorapaivakirja. Enfieldin ajaminen Intiasta kylla houkutti kovasti mutta olisi tullut kaikkineen aika kalliiksi eika pyoraa edes saisi Suomessa rekisteriin, joten paatin lahtea pyorailemaan ja nauttimaan euroopan kesasta.

Eli suuntana on Intia ja siella olisi tarkoitus sitten ajella hetki Enfieldilla ja myyda pois. En tieda viela varmasti miten tai milla sinne Intiaan saakka menen mutta yritan nyt ainakin alkuun polkea Istanbuliin asti ja katsella sitten.

Matka alkoi 22.6 laivalla vuosaaresta Gdyniaan josta ajelin 10 km Sopottiin jossa olinkin viikon leirintaalueella ja otin tuntumaa lomailuun. Oikein mainio paikka hienoine rantoineen ja reippailureitteineen Gdynian ja Gdanskin valissa.

Sielta sitten poljin Wroclawiin halki peltojen ja kylien. Oikeasti valilla Sopot-Wroclaw ei ole kylla mitaan nahtavaa. Nyt sohvasurffaajien kautta ekaa yota sisalla
Damienin ja kamppisten luona Wroclawin lahiossa.

Tassa yopymispaikat niin voi katsella polkaisuja:

Sopot 54*25'49 P 18*35'15 I
Czarna Woda 53*49'53 P 18* 6'16 I
Żnin 52*50'28 P 17*43'29 I
Zaniemyśl 52* 9'14 P 17* 8'58 I
Obornik Śl. 51*18'17 P 16*54'33 I
Wrocław 51* 8' 9 P 16*58'24 I

Huomenna fillarin huoltoa taalla ja tiistaina Tsekkeja kohti.